C C E A
C C E A

Me saamme ja annamme palautetta päivittäin: puhumalla, kirjoittamalla, kuuntelemalla, ilmein ja elein – ja välillä olemalla täysin hiljaa. Palautteen saajan ja palautteen antajan kannalta viimeaikaiset aivotutkimukset ovat tuoneet esiin mielenkiintoisia asioita aivojen toiminnasta. Sen lisäksi, että aivoja käytetään ajatteluun, ne reagoivat myös ympäristöstä tuleviin viesteihin – tahtomattamme ja automaattisesti. Lisäksi ihmisen aivot ovat kehittyneet rekisteröimään negatiiviset asiat paljon voimakkaammin kuin positiiviset. Se on ollut takeena sille, että ihmiskunta aikojen saatossa on yleensä säilynyt hengissä: uhkaavassa tilanteessa on kyettävä pakenemaan tai puolustautumaan nopeasti.

Tutkimukset osoittavat, että ulkoisten ärsykkeiden perusteella aivot asettuvat joko odottavaan ja positiiviseen tilaan tai jähmettyvät pelokkaina ja varuillaan paikoilleen. Kun tilanne on positiivinen, kykymme keksiä uusia ideoita ja löytää ratkaisuja paranee. Olemme oma-aloitteisia ja luovia. Pelokkuus puolestaan lisää epävarmuutta ja synnyttää halun paeta tilanteesta. Mieli puolustautuu ja ongelmanratkaisukyky sekä oppiminen heikkenevät.

Helppo tapa testata yllä esitettyjä tutkimustuloksia on kokeilla positiivisen palautteen antamista ja tarkkailla, mikä vaikutus sillä on: palaverissa, kotona, harrastuksissa, kaupassa. On vain muistettava, että palautteen pitää olla aitoa. Aivot keräävät palautetta sanojen lisäksi myös eleistä ja ilmeistä, katseesta, äänen sävystä. Jos näiden välillä on ristiriita, negatiivinen voittaa. Positiivista palautetta antaessa on hyvä miettiä myös perusteluita ja sanoa nekin ääneen. Pelkkä ”ok” ei aina riitä.

Palautteella on iso merkitys myös muutoshankkeissa. Palautteen keräämisen tavat ja aikataulu kannattaa miettiä jo valmiiksi suunnitteluvaiheessa. Palautetta voi kerätä esimerkiksi haastatteluin tai toistuvina kyselyinä. Voit tarkkailla myös ihmisiä: seurata heidän eleitään ja ilmeitään, kuunnella minkälaisia sanoja he käyttävät. Analysointiin on syytä varata aikaa ja muutosten tekeminen saadun palautteen perusteella on hyvä tehdä näkyväksi.

Yksilötasolla muutosvaiheen alussa tärkeintä on kuunteleminen ja läsnäolo niin, että sanojen ja muun viestinnän ja tekojen välillä ei ole ristiriitaa.

Missä asennossa ovat oman muutoshankkeesi aivot?

Kerttu Rossi: Palautteella on väliä – myös muutostilanteissa

Kirjoittaja toimii CCEAssa konsulttina. Lue lisää Kertusta tai seuraa häntä Twitterissä.