Auli Packalén: Muutoksenhallinta – mennyttä maailmaa vai käypäinen käsite?

Millaista kuvaa muutoksista muutosjohtaminen, muutoksenhallinta ja muutosten läpivienti rakentavat?

Kirjoitin noin vuosi sitten käsitteistä, joita käytetään puhuttaessa siitä, miten muutokset saadaan aikaan organisaatioissa. Kirjoitukseni “Voisitko vääntää rautalangasta, mitä on muutosjohtaminen” on ollut valtavan luettu ja myös pidetty. Lisäksi se on saanut aikaan hyvää keskustelua siitä, ovatko käsitteet muutosjohtaminen, muutoksenhallinta ja muutosten läpivienti variaatioineentätä päivää vai kenties mennyttä maailmaa, johon kuului ainakin illuusio siitä, että muutosta voidaan hallita.

Kirjoitukseni pääviesti oli se, että käsitteellä ei ole väliä. Olennaista on, että ymmärretään, osataan ja muistetaan keskittyä muutoksen ihmispuoleen, joka edelleen häkellyttävän usein unohtuu. Tämä on minusta olennaista edelleen.

Mutta kyllähän käsitteillä on väliä. Käytetty kieli vaikuttaa siihen, miten hahmotamme muutoksia ja sitä, mitä muutoksissa onnistuminen vaatii. Siksi olen nyt ajautunut pohtimaan, millaista kuvaa muutoksista muutosjohtaminen, muutoksenhallinta ja muutosten läpivienti rakentavat – ja voisiko suomen kielestä löytyä osuvampi tapa kuvata muutoksen ihmispuolen onnistumisessa tarvittavia asioita.

Muutoksenhallinta

Otetaan ensimmäisenä käsittelyyn muutoksenhallinta. Olen käyttänyt sitä aiemmin päivittäin, mutta viimeisen viiden vuoden aikana se pudonnut pois kielenkäytöstäni lähes kokonaan.

Syy siihen, miksi lopetin käsitteen käyttämisen, oli se, että globaaleissakin suomalaisorganisaatioissa muutoksen ihmispuolessa maturiteetti oli vielä viisi vuotta sittenkin varsin alhainen, ja jouduin jatkuvasti selittämään, että nyt en puhu projektin scopen muutosten hallinnasta enkä todellakaan IT-ympäristössä tehtävistä muutoksista.

Kun purkaa muutoksenhallinnan palasiksi, taustalla on ajatus siitä, että muutosta voidaan hallita. Englanninkielinen sana change management olisi toki mahdollista suomentaa myös toisin. Muutosympäristössä, jossa organisaatiot tällä hetkellä, ajatus muutosten hallittavuudesta tuntuu absurdilta.

John Kotter on määritellyt muutoksenhallinnan (change management) kuta kuinkin niin, että se tarkoittaa työkaluja ja rakenteita, joiden tarkoituksena on saada muutos tapahtumaan ja pitää mikä tahansa muutos hallinnassa. Olen sitä mieltä, että tämä ajatus on tänäkin päivänä relevantti ja sitä tarvitaan, mutta ihmispuolen muutoksista puhuttaessa, en ole edelleenkään valmis ottamaan suomen kielen sanaa muutoksenhallinta sanavarastooni takaisin. Työkaluja ja rakenteita ehdottomasti tarvitaan, mutta niilläkään ei muutosta hallita.

Muutosjohtaminen 

Entäs muutosjohtaminen? Käytän itse muutosjohtamista kattokäsitteenä kaikelle sille ajattelulle ja tekemiselle, jolla muutoksen ihmispuoli saadaan onnistumaan. Puutteensa on siinäkin.

Kotterin mukaan muutosjohtaminen (leading change tai change leadership) tarkoittaa kaikkia niitä voimia, visioita ja prosesseja, jotka vievät muutosta eteenpäin nopeammin, fiksummin ja tehokkaammin. Taustalla on ajatus moottorista, joka keskitetysti puskee muutosta tapahtumaan. Kun muutosta johdetaan tehokkaasti ja voimallisesti, se saadaan tapahtumaan.

Olen puhunut useaan otteeseen muun muassa arvostamani johtamisen ja käyttäytymisen asiantuntijan Andreas Forsbergin kanssa siitä, että mihin johtamista edes tarvitaan, jos ei ole muutosta. Juuri näin.

Erityisesti 2000-luvulla tehty aivotutkimus on tuonut paljon uutta johtamiseen ja murskannut monia myyttejä myös muutoksiin liittyen. Sitkeä ajatus muutosvastarinnasta muutosten epäonnistumisen syynä on vaihtunut oivallukseen siitä, että ihmisen ja aivojemme biologialle emme voi mitään, mutta monilla keinoilla pystymme lieventämään niitä tunteita ja käyttäytymisiä, joita muutokset ihmisissä saavat aikaan. Yksi tärkeimmistä on aito osallistuminen muutokseen – kuka meistä haluaa olla muutoksen kohteena?

Ajattelen kuitenkin, että muutosjohtaminen on käsitteenä aika neutraali ja siksi paremman puutteessa se on edelleen sanavarastossani. 

Muutoksen läpivienti

Kuten aiemmin kirjoitin, me CCEAssa olemme päättäneet puhua muutoksen läpiviennistä välttääksemme teoreettisen väännön muutosjohtamisesta ja muutoksenhallinnasta ja siitä, mitä ne ovat ja eivät ole ja kumpi on kattotermi vai onko kumpikaan.

Käsitteenä muutoksen läpivientikin on saanut kritiikkiä – ja ihan aiheesta. Kyllähän siinä on sama kaiku kuin Kotterin muutosjohtamisen määritelmässäkin: halutaan saada aikaan muutos ja sitten vaan viemään sitä voimallisesti läpi.

Muutoksen läpiviennin taustalla on kaksi keskeistä ajatusta:

  1. Muutos ei ison organisaation kontekstissa tapahdu itsestään – ainakaan riittävän nopeasti. Ketterän ideologian mukaisesti muutoksen läpivientiä ei tarvita, mutta kuten kollegani Saana Ström mainiosti kirjoittaa, ketteräkin muutos vaatii fasilitointia ja vähintään pientä puskemista, jotta se nytkähtää liikkeelle.
  2. Muutoksen aikaansaaminen vaatii tekoja – siihen kuuluu paljon työtä, jossa pitää kääriä hihat ja tehdä ajatustyön lisäksi muutoksen lapiohommia. Muuten muutos ei mene läpi – muuten se ei tapahdu.

Näistä syistä – ja jälleen paremman puutteessa – en ole valmis luopumaan muutoksen läpiviennistä.

Muutoksen tekeminen tai muutoksen kätilöinti?

Miten sitten muutoksen tekeminen Siinä olisi ainakin aktiivinen ote, ja onhan meillä CCEAssakin oppimispolkuja muutoksentekijöille. Otetaan harkintaan!

Itse käytän puheessa usein sanaa kätilöinti, kun puhun muutoksen ihmispuolesta ja siitä, miten se saadaan tapahtumaan. Se on samalla aktiivista tekemistä ja toisten auttamista. Kätilö auttaa uuden ihmisen lempeästi, mutta päättäväisesti ja aktiivisesti toimien tähän maailmaan.

Muutoksen kontekstissa kätilöinti kuvaa minusta ehkä suomen kielen sanoista parhaiten kaikkea sitä, mitä tehokas mutta inhimillisesti kestävä työ muutoksen onnistumisen eteen on. 

Olisiko sinä valmis alkamaan puhua muutoksen kätilöinnistä? Minä en. Ainakaan vielä ja ainakaan CCEAn palveluiden kuvaamisessa. Siksi käytän toistaiseksi muutosjohtamista kattokäsitteenä ja muutoksen läpivientiä yksittäisestä muutoksesta puhuessani.

Muutoksen kätilöintiä käytän kyllä edelleen puheessa ainakin siihen asti, kun joku onnistuu tuomaan esiin vielä osuvamman käsitteen.