Tiede on osoittanut joitakin vanhoja tapoja muutoksen johtamisesta toimimattomiksi tai vähintään epäoptimaalisiksi. Esimerkiksi perinteiset keppi- ja porkkanamallit tuottavat harvoin pysyvää muutosta. Monet tutkimukset osoittavat, että 30-luvulta kehitetyt Pavlovin koirakokeisiin pohjautuvat behaviorismin keppi- ja porkkanamallit eivät ole tehokas tapa kestävän transformaation toteutuksessa. Maslowin tarvehierarkiaan pohjautuva 50–60-luvuilla syntynyt humanistinen lähestymistapa ei sen sijaan sitouta ihmisiä riittävästi liiketoimintalähtöiseen muutokseen ja se vie yksinkertaisesti liikaa aikaa.
Tässä tekstissä käyn läpi, mitä modernit aivo- ja käyttäytymistieteet opettavat transformaatioiden läpimenon tukemisesta. Muutoksen johtamisen näkökulmasta nämä opit voidaan tiivistää kolmeen pointtiin:
1. Fokus on kaikki kaikessa
Kun ihminen keskittyy johonkin asiaan tarpeeksi, muodostavat aivot pikkuhiljaa uusia yhteyksiä ja alkavat toimia eri tavalla. Tämä muutos vaatii energiaa ja uusien toimintamallien toistaminen aikaa. Kyse on samasta dynamiikasta, kun jos haluaisimme oppia uusia fyysisiä taitoja, kuten pallon pompottelua polvilla. Liika kiire tai liian monta muutosta samaan aikaan estää transformaation tehokkaan etenemisen ja johtaa muutossaamattomuuteen. Johtamalla muutoshankkeita keskitetysti voidaan yksittäisen muutoksen läpiviennissä huomioida muiden hankkeiden samanaikainen vaikutus päivittäiseen työhön, jolloin fokus säilyy. Kuuntele aiheesta lisää CHANGE-webinaarin tallenteesta: Muutosportfolion johtaminen ja mittaaminen.
2. Odotukset luovat todellisuutta
Ihmisten odotukset muokkaavat heidän kokemaansa todellisuutta. Kyse on pitkälti plasebo-efektin kanssa samasta dynamiikasta. Tutkimukset todistavat odotuksien todella myös vaikuttavan koettuun todellisuuteen. Muutosviestinnän yksi tehtävä on luoda tarkoituksenmukaisia odotuksia ja tästä syystä hyvin suunniteltu ja onnistunut viestintä on transformaation ehdoton perusedellytys.
3. Jokaisen on oivallettava muutos itse
Uuden toimintamallin pakkosyöttäminen ei toimi, vaan ihmisten pitää itse oivaltaa, mitä muutoksen pitäisi tarkoittaa hänelle käytännössä. Oivaltaminen vapauttaa energiaa, edistää muutosta omassa arjessa sekä vastustaa muutosta hidastavia voimia. Oivalluksia voidaan tukea muutosviestinnän keinoin. Osallistuminen on myös yksi varma tapa saada ihmiset mukaan muutokseen ja oivaltamaan, mistä muutoksessa on kyse.
Ihmisen aivot ovat jalostuneet vuosituhansien saatossa loistavaksi koneeksi muodostamaan tolkkua vastaanotetuista ärsykkeistä sekä etsimään virheitä saatujen ärsykkeiden ja odotetun todellisuuden väliltä. Muutoksen luonteesta riippumatta ihmiset joutuvat niissä yleensä epämukavuusalueelleen. Epämukavuusalueella oleminen vaatii paljon energiaa vievää aivotyötä, ja tätä laatuaikaa meillä jokaisella on rajoitetusti tarjolla.
Käytännön tasolla voit tukea ihmisiä muutoksen keskellä:
- Tunnista uudet toimintamallit arjen tasolla
- Aloita oppimalla pois vanhoista haitallisista käytännöistä
- Mittaa systemaattisesti oivaltamisen tasoa ja mahdollista reflektio kaikilla tasoilla
- Järjestä riittävästi kohdennettuja vuorovaikutusmahdollisuuksia
- Anna riittävästi tilaa ja aikaa keskittyä uusien toimintamallien käytäntöön vientiin
- Viesti systemaattisesti ja tuo onnistumisia näkyväksi
