Case Outokumpu: Muutoskyvykkyyden kehittäminen talousorganisaatiossa

Haaste: Muutoskyvykkyyden parantaminen tulevaisuuteen varautuvassa talousyksikössä

Outokumpu on maailman johtava ruostumattomien terästuotteiden valmistaja, jonka tuotteet ovat vastaus moniin nykypäivän haasteisiin. Outokummun globaali talousyksikkö oli kehittämässä tulevaisuuden kyvykkyyksiään laajan muutosohjelman avulla. Talousyksikön johtoryhmä tunnisti tarpeen luoda muutoksen ihmispuolen johtamiseen koordinoitu lähestymistapa, ja että jatkuvien muutosten läpiviennin kyky sekä muutososaamisen kasvattaminen olisi heille olennaista nyt ja tulevaisuudessa.

Tavoite: Kasvattaa organisaation kyvykkyyttä viedä muutoksia läpi kerrasta toiseen

Tavoitteena oli kasvattaa talousorganisaation kyvykkyyttä viedä jatkuvia muutoksia läpi menestyksekkäästi – saada yhteinen toimintatapa ja työkalut muutosten läpivientiin sekä kasvattaa muutososaamista ja -tietoisuutta organisaation sisällä.

CCEAn palvelu

CCEA auttoi asiakasta rakentamaan muutoksen läpiviennin mallin ja käytännölliset työkalut, joilla talousyksikön kehitysprojektit pääsevät alkuun muutosten läpiviennissä. CCEAn näkökulmaa ihmislähtöiseen muutokseen sovellettiin asiakkaan prosesseihin ja työskentelytapoihin. Tätä mallia myös pilotoitiin käynnissä olevassa muutoshankkeessa, jossa CCEA tuki projektipäälliköitä muutosten läpiviennin suunnittelussa ja toteutuksessa.

Muutoksen läpiviennin käsikirja dokumentoi periaatteet, ihmislähtöisen muutoksen perusteorian sekä käytännölliset työkalut tehokkaaseen muutosten läpivientiin jokaiselle talousyksikön projektisponsorille ja projektipäällikölle. CCEA myös fasilitoi muutosten läpiviennin oppimispolun projektipäälliköille. Oppimispolku räätälöitiin asiakkaan tarpeisiin, jolloin se tuki suoraan käynnissä olevan muutoshankkeen suunnittelua ja toteutusta.

Asiakkaan hyöty

Asiakas sai käyttöönsä räätälöidyn ja toimivan mallin muutoksen johtamiseen. Projektissa luotu malli, jossa painottui ihmisten mukaan ottaminen sekä konkreettinen, jatkuva muutosviestintä, tuki hyvin talousyksikön muutosmatkaa. Kehitetyt työkalut ja ohjeet lisäsivät organisaation muutoskyvykkyyttä. Asiakas sai myös suositukset siitä, miten muutoskyvykkyyttä voi talousyksikössä jatkossa kehittää ja miten mallia ylläpidetään. Käytännönläheinen oppimispolku tuki henkilökohtaisella tasolla muutoksen tekijöiden muutososaamisen kehittymistä.

Koska mallia, menetelmiä ja työkaluja voitiin pilotoida käynnissä olevassa muutosohjelmassa, asiakas hyötyi kehitystyöstä jo projektin aikana. Positiivista palautetta talousyksikössä sai erityisesti uusien viestintäkanavien ja muutosviestinnän periaatteiden käyttöönotto.