”Lonttikulttuuri tarkoittaa minulle heittäytymistä, empaattisuutta, vastuunkantoa, tasavertaisuutta ja luottamista.
Lontit ovat rohkeita heittäytymään uusiin tilanteiseen ja hankalienkin asioiden keskelle, oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Pääsemme mukaan mielenkiintoisiin, antoisiin ja haastaviin hankkeisiin. Löydämme itsemme välillä vaikeistakin tilanteista, koska muutostilanteissa tiedon saaminen ei aina ole helppoa, ja usein syntyy ristiriitoja ja jopa pelkoja. Tuolloin ihmis- ja tilannelukutaidot ovat tärkeitä.
Lonttien empaattisuus on yhdistelmä kuuntelutaitoa, luottamusta ja sitkeyttä: osaamme ottaa tilanteet pehmeästi vastaan ja hoitaa ne reippaasti ja ammattitaitoisesti eteenpäin – emme luovuta.
Meillä on usein hauskaa yhdessä, mutta työnteko ei suinkaan ole aina kivaa ja välillä työmäärä paisuu. Haastavissa tilanteissa ei vahvinkaan jaksa yksin. Lonttiperheestämme löytyy aina joku, joka haluaa ja osaa auttaa – jos vain muistaa kysyä. Se tarkoittaa myös sitä, että meidän on oltava valmiita ottamaan vastaan palaute ja mahdolliset suuretkin muutosehdotukset. Lontti uskaltaa kysyä tarkennusta ja kommentoida, kun hän ei ymmärrä tai ole samaa mieltä. Tiedonjako ja tuotoksen parantaminen ovat yhteisiä tavoitteita. Kysyminen kuuluu jokaisen lontin perustyökalupakkiin.
Vaikka yritämme usein pyytää toiselta mielipiteen omille ajatuksillemme ja tuotoksillemme, se ei aina ole mahdollista. Jos kiirepiikit sattuvat samoille viikoille tai asialla on kovin kiire, teemme nopeita päätöksiä yksin. Priorisointikyky on tärkeä. Silti välillä pitää jaksaa tehdä pitkääkin työpäivää, joskus melko yksin. Sekin on osa lonttiutta – joustaminen.
Lonttiuden voima ponnistaa vahvasti myös kotoa, koska työmäärän aaltoileva luonne ja varsinkin kiirepiikit vaikuttavat myös kotioloihin. Itselleni yksi arjen suuri apu on lonttien siivousetu, jonka ansiosta omaa aikaa ja pirteää mieltä löytyy enemmän myös vapaa-ajalle.
Arvostan sitä, että lontteja pidetään tasavertaisina – lontin sukupuolella, fyysisellä iällä tai ”lontti-iällä” ei mielestäni ole väliä. Vaikka lonteilla on paljon yhteisiä arvoja, samalla erilaisuutta arvostetaan ja mielipiteitä kaivataan ja kaivetaan. Onhan meitä jo nelisenkymmentä erilaista lonttia! Siinä on porukka, josta ammentaa tietoa ja taitoa.
Lontit jakavat keskenään niin iloja kuin surujakin, työaikana ja sen ulkopuolella. Inhimillinen ympäristö ja empaattisuus takaavat turvallisen ympäristön myös henkilökohtaisten asioiden jakamiselle. Mutta pakko ei ole henkilökohtaisia asioitaan jakaa, jos niin ei halua. Yhdessä osaamme iloita positiivista asioista, olivatpa ne sitten isoja tai pieniä ilon aiheita. Nuo jaetut ilon aiheet kantavat kauas.”
