”Lonttikulttuuri on minulle yhteisöllisyyttä, toisten tukemista, empaattisuutta, välittämistä sekä yhdessä onnistumista ja iloitsemista. Sana ”lontti” vaati omalla kohdalla aluksi hieman totuttelua, vaikka kulttuuri tuntuikin heti omalta. Ennen kuin aloitin CCEAlla, sana tuntui oudolta, mutta yhteisöön sisälle päästyäni ei enää – sitä on ehkä vaikea kuvata ulkopuolelle, mutta sen tuntee heti.
Perehdytys oli positiivisessa mielessä erilainen kokemus kuin mitä minulla on aiemmin ollut – prosessi oli hyvin strukturoitu, eikä asioita jätetty vain uuden työntekijän oman aktiivisuuden varaan. Arvostin omassa aloituksessani sitä, että ehdin hyvin perehtyä ennen ensimmäistä asiakasprojektia, eli sain rauhassa tavata ihmisiä ja oppia CCEAn tapaa tehdä töitä.
Etenkin päivittäisessä asiakastyössä huomaan, että en ole yksin ja aina löytyy joku, jonka kanssa voi sparrata ja yhdessä miettiä, jos itse on jonkin asian kanssa jumissa. Pidän siitä, että uuteen asiakkuuteen mentäessä johtava konsultti perehdyttää yritykseen ja toimialaan, ja tukea on saatavilla.
Konsulttifirmalle yhteisöllisyys ei ole itsestäänselvyys. Vaikka lontit ovat eri asiakkaissa ja istuvat pääosin heidän tiloissaan, on meillä silti tiivis porukka ja sellainen ”kaikilta voi kysyä” -yhteisö. Perjantaisin aamukahvien yhteydessä pidettävä aamupiiri lisää vielä yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Näinä päivinä pysyy yhteyksissä myös niiden lonttien kanssa, joita ei muuten viikolla näe ja heitä oppii tuntemaan ihmisinä ”työminän” lisäksi.
Koen, että CCEAlla välitetään työhyvinvoinnista ja huomioidaan myös se, että vapaa-aika on tärkeä. Verrattuna pörssiyrityksiin johtoryhmä ei ole mikään näkymätön taho ja päätöksillä on kasvot. Byrokratiaa pyritään välttämään, ja työn lisäksi on esimerkiksi after work -tapahtumia, urheiluporukoita ja muita yhteisiä juttuja. Tapahtumat ovat kivoja, mutta arvostan myös sitä, että kaikki on vapaaehtoista ja on itsestä kiinni, mihin kaikkeen lähtee mukaan.
Lonteilla on hyvä asenne, ja ihmiset on hyvin valittu – ei pelkän osaamisen takia, vaan myös empaattisuuden. Mielestäni kulttuurin toteutuminen käytännössä on olennaisempaa kuin se, että opetellaan ulkoa tietyt sanat, jotka eivät toteudu tai ohjaa arkea käytännössä. Samalla on kuitenkin vaikea sanoa, mistä kaikesta kulttuuri muodostuu – itsellä se on tietty tunne, joka välittyy tekemisistä ja ihmisistä. Ennen kaikkea olen tyytyväinen, että olen päässyt tänne töihin.”
